Suomalaiset ravitsemussuositukset esittävät asian näin:
"Lapsen kasvaessa rasvan osuutta vähennetään vähitellen ja energia korvataan vastaavasti hiilihydraateilla. Noin kaksivuotiaan lapsen ruokavaliossa suositeltava rasvan osuus kokonaisenergiansaannista on sama kuin aikuistenkin eli noin 30 E%."Suosituksissa hiilihydraattien osuus on 55 E%. Niissä ei perustella mitenkään sitä, miksi lapsen energiaravintoaineiden suhdetta muutetaan noin radikaalisti. Jos kuitenki lapsen ravinnossa säilytettäisiin sama rasvan ja hiilihydraattien suhde kuin äidinmaidossa, ja proteiinin määrää nostettaisiin 15 E%:iin, niin rasvan osuudeksi tulisi 51 E% ja hiilihydraattien osuudeksi 34 E%. Tämä ei olisi missään nimessä tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio, mutta siinä olisi kuitenkin reilusti vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Se vastaisi myös paremmin metsästäjä-keräilijäheimojen keskimääräistä ruokavaliota ennen laajamittaista maanviljelyä (Cordain, 2000).
Kannattaako varoitteluihin lasten karppauksesta sitten uskoa? Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu jo jonkin verran lapsilla. Olen koonnut tähän löytämiäni tutkimuksia ja lopuksi teen niistä pienen yhteenvedon.
(1) A 6-month, office-based, low-carbohydrate diet intervention in obese teens
Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Korkeintaan 50 grammaa hiilihydraattia päivässä
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus, parantunut itsetunto
(2) The effect of low-carbohydrate diet on left ventricular diastolic function in obese children
(3) Right ventricular subclinical diastolic dysfunction in obese children: the effect of weight reduction with a low-carbohydrate diet
Koehenkilöt: 9-14-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 E% hiilihydraattia
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus, insuliiniherkkyys parani, sydämen toiminta parani
(4) Progressive bone mineral content loss in children with intractable epilepsy treated with the ketogenic diet
Koehenkilöt: 5-9-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen, hiilihydraattia ja proteiinia yhteensä 10 E%
Kesto: 15 kuukautta
Vaikutukset: Luuston terveys heikkeni ja kasvu hidastui
(5) Effect of low-carbohydrate, unlimited calorie diet on the treatment of childhood obesity: a prospective controlled study
Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 g hiilihydraattia
Kesto: 2 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus
(6) Unlimited Energy, Restricted Carbohydrate Diet Improves Lipid Parameters in Obese Children
Koehenkilöt: 6-12-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 g hiilihydraattia
Kesto: 10 viikkoa
Vaikutukset: Kokonaiskolesteroli ja triglyseridit laskivat
(7) Low-carbohydrate (low & high-fat) versus high-carbohydrate low-fat diets in the treatment of obesity in adolescents
Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen (?)
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Painon lasku, matalampi insuliinitaso ja parempi insuliiniherkkyys
(8) Influence of weight-loss diets with different macronutrient compositions on health-related quality of life in obese youth
Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen joko vähä- tai runsasrasvaisena
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Painon lasku, vähähiilihydraattisella ja vähärasvaisella terveyteen liittyvä elämänlaatu ("health-related quality of life") parani
(9) Efficacy of low-carbohydrate diet in the treatment of obesity in adolescents
Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen
Kesto: (?)
Vaikutukset: Painon lasku, paremmat kolesteroliarvot, insuliiniherkkyyden parantuminen, ruokahalun pienentyminen
(10) Ketogenic diet for the treatment of refractory epilepsy: a 10 year experience in children
Koehenkilöt: 1-12-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen, hiilihydraattia ja proteiinia yhteensä 10 E%
Kesto: 2 vuotta
Vaikutukset: Hyvä kohtausten hallinta, haittavaikutukset harvinaisia
(11) A comparative study of two diets in the treatment of primary exogenous obesity in children
Koehenkilöt: 6-14-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen
Kesto: 8 viikkoa
Vaikutukset: Painon pudotus, triglyseridit laskivat, paremmat insuliiniarvot ja sokerinsieto
(12) Effects of a low-carbohydrate diet on weight loss and cardiovascular risk factor in overweight adolescents
Koehenkilöt: Ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Korkeintaan 40 g hiilihydraattia
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Keskimäärin 10 kg painon pudotus, kolesteroliarvot paranivat
(13) Comparison of Two Hypocaloric Diets in Obese Children
Koehenkilöt: 7-16-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Proteiinipaasto
Kesto: 10 viikkoa
Vaikutukset: Painon pudotus
(14) Nutritional status and bone mineral mass in children treated with ketogenic diet
Koehenkilöt: 3-16-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen ruokavalio, 3 E% hiilihydraattia
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Ei muutoksia kasvussa ja luuterveydessä
(15) Effects of dietary macronutrient content on glucose metabolism in children
Koehenkilöt: Normaalipainoisia terveitä lapsia ja nuoria
Ruokavalio: 30 E% hiilihydraattia
Kesto: 7 päivää
Vaikutukset: Nuorilla huonompi insuliiniherkkyys kuin vähärasvaisella ruokavaliolla, muita muutoksia ei havaittu
(16) Effect of dietary therapy in a school health program for obese children
Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen, runsasproteiininen
Kesto: 3 kuukautta
Vaikutukset: Painon pudotus
(17) Changes in intraventricular septal thickness, left ventrical wall thickness and left ventricular volume in obese adolescents on a high protein weight reducing diet
Koehenkilöt: Ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen, runsasproteiininen
Kesto: 2-3 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 14 kg painon pudotus, ei muutoksia sydämen koossa
(18) Long-term outcomes of children treated with the ketogenic diet in the past
(Kyselytutkimus)
Koehenkilöt: 2-26-vuotiaita epileptikkoja, jotka ovat noudattaneet ketogeenistä ruokavaliota vähintään kuukauden ajan ja lopettaneet ruokavalion yli 6 kuukautta ja keskimäärin 6 vuotta sitten
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio
Kesto: Vähintään 1 kk ruokavaliolla
Pitkän aikavälin vaikutukset: Hyvä kohtausten hallinta. Lähes kaikki perheet suosittelisivat ruokavaliota muillekin epileptikoille. Kokonaisuudessaan ei vakavia haittavaikutuksia. Ruokavalio hidasti hieman kasvua, mutta se on parantunut lopettamisen jälkeen. Aikuisilla painoindeksi keskimäärin 22,2.
Yhteenveto
Lähes kaikissa tutkimuksissa koehenkilöt olivat joko ylipainoisia tai epilepsiaa sairastavia lapsia. Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu paljon nimenomaan epileptikoilla, koska se vähentää tehokkaasti kohtauksia, ja sen mahdollisia haittavaikutuksia halutaan selvittää.
Ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla VHH-ruokavalio pudotti painoa ja paransi muutenkin terveyttä useissa tutkimuksissa. Merkittäviä haittavaikutuksia ei havaittu.
Epileptikoiden hoidossa käytetty hyvin tiukka VHH-ruokavalio oli myös kokonaisuudessaan turvallinen, joskin se voi hidastaa hieman kasvua ja heikentää luita. Nämä haittavaikutukset saattavat johtua pienemmästä proteiinin määrästä, sillä tyypillisessä ketogeenisessä ruokavaliossa proteiinia on vain noin puolet ravitsemussuositusten määrästä.
Oma näkemykseni
Normaalipainoiselle ja terveelle lapselle tiukka hiilihydraattien rajoitus ei ole tarpeen, joskin tuskin se on erityisen vaarallistakaan. Hyvä lähtökohta voisi olla noin kolmannes tai puolet vähemmän hiilihydraatteja ja vastaavasti enemmän rasvaa kuin nykyisissä ravitsemussuosituksissa. Tällainen ruokavalio on lähempänä äidinmaidon koostumusta ja evoluutionäkökulmaa. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset saavat joka tapauksessa paljon hiilihydraatteja lautasilleen.
Uskon, että lasten elimistö - kuten aikuistenkin - sopeutuu suureenkin vaihteluun rasvan ja hiilihydraattien määrässä. Lisäksi kullekin parhaiten sopiva ruokavalio on yksilöllistä ja riippuu perimästä ja elämäntavoista. Jos lapsi on ylipainoinen, voi hiilihydraatteja vähentää reilumminkin, kunnes paino normalisoituu. Jos lapsella on paljon liikuntaharrastuksia, voi hiilihydraatteja syödä enemmän. Jos taas lapsi istuu suuren osan ajasta tietokonepelien äärellä, on parempi syödä vähemmän.
Vilja voi olla jonkinlaiselle vähemmistölle terveydellinen ongelma, vaikka se onkin kulttuurimme kannalta keskeinen elintarvike. Jos lapsella on selittämättömiä terveysongelmia, voi kokeilla, auttaisiko viljan välttäminen. Hiilihydraatteja saa myös mm. perunasta ja muista juureksista, riisistä, hedelmistä, marjoista, pavuista ja maitotuotteista.
Ottaisin tähän vastaan mielelläni kommentteja ja kokemuksia perheiltä, joissa lapset noudattavat VHH-ruokavaliota eli "karppaavat". Muistattehan myös määritellä hieman tarkemmin lastenne ruokavalion, jotta tiedämme, mistä tarkalleen puhutaan. Blogin sivupalkista löytyy myös aiheeseen liittyvä äänestys (sopiiko kohtuullinen hiilihydraattien vähentäminen lapsille).
Lue myös: Näin karppaat monipuolisesti
Oletko sitä mieltä, että äitien pitäisi imettää lasta, vaikka 5-vuotiaaksi saakka kun hehkutat sitä äidinmaitoa?
VastaaPoistaEn huomannut mainintaa karppaavien epileptikkolasten paremmasta koulumenestyksestä lääkehoitoryhmään verrattuna.
VastaaPoistaTarvittavan voimakkaan lääkityksen katsottiin aiheuttavan häiriöitä aivotoimintoihin, mikä selitti huonompaa koulumenestymistä.
Anonyymille: Imetyksen kesto ei tässä ole keskeinen seikka vaan äidinmaidon koostumus energiaravintoaineiden suhteen.
VastaaPoistaLuonnonkansat kuten myös luonnonvaraiset eläimet imettävät poikasiaan, kunnes MAITOhampaat vaihtuvat pysyviin. Kyllä äidinmaito on parasta luonnon suunnittelemaa ravintoa niin kauan kuin lapselle maittaa.
VastaaPoistaen enää tiedä mitä karppaaminen tarkoittaa, mutta lapsemme (7,5,3,1v) eivät syö mitään viljoja ja sokerin- sekä perunankäyttö on hyvin vähäistä. Sokeria saavat pääasiassa ainoastaan tummasta suklaasta ja jälkiruoista mutta ei joka päivä. Pari kertaa kuussa saavat enemmän herkkuja sekä synttärijuhlilla yms..
VastaaPoistaLapset syövät vihanneksia, juureksia, maitotuotteita (pääosin raakamaitoa tai siitä tehtyä jogurttia) lihaa ja luonnonrasvoja sekä jälkiruokana hedelmiä. Perheemme noudattaa A. Heikkilän Pellinki-ruokavaliota. Koululainen syö koulussa kouluruokaa, joka on ollut 2kk viljaton sekin.
Lapset ovat syntyneet pienipainoisina. Siirryimme tähän ruokavalioon vuosi sitten ja sitä ennenkin oli sokerin ja valkoisen viljan käyttöä vähennetty. Ruokavaliomuutoksen myötä allergiat ovat helpottuneet tai poistuneet, ihon kunto parantunut, hoikka lapsemme saanut painoa, mieli on tasaisempi ja tyytyväisempi. Napostelun halu poistunut. Vanhimman lapsemme sokeriaineenvaihdunta ei toimi normaalisti ja sokerirasitustestin arvot hyvin lähellä diabetes-arvoja vaikka on aina syönyt "virallisterveellisesti", liikkunut ja ollut hoikka.
Hyvä kooste tutkimuksia. Lyhyitä tuppaavat olemaan, mutta yllättävän monta näitä on. Kaikki ei taida olla satunnaistettuja? Itse suosittelisin proteiiin lisäämistä erityisesti aamiaisella, jotta koulussa jaksaa ja on kylläinen lounaaseen asti.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kirjoitus. Mielestäni imeväisten ravitsemusta ei voi verrata metsästäjä-keräilijöiden mahdolliseen ruokavalioon. Cardainhan(2000) esittää nykyisten metsästäjä-keräilijöiden rasvan saanniksi 23-58%. Aika laaja skaala. Mistä olet saanut omat lukusi? Yhtä hyvin voisi kysyä: pitäisikö äidinmaito kieltää liian hiilihydraattipitoisena(n. 40%)?
VastaaPoistaKannataa huomoida, että lasten ravinnontarve vaihtelee kehitysvaiheen mukaan. Imeväiselle liika proteiini voi olla haitallista. Korkea rasvan määrä äidinmaidossa auttaa tyydyttämään energiantarpeen kohtuullisella ruokamäärällä. Lisäksi rasvan määrä äidinmaidossa vaihtelee.
Oma lukuni oli ihan vaan keskiarvo Cordainin luvuista, proteiinin liikasaanti pois korjattuna.
VastaaPoistaTarkoitus ei ollut varsinaisesti verrata äidinmaitoa ja metsästäjä-keräilijöitä vaan kiinnittää huomiota nykyisten ravitsemussuositusten vääristyneeseen rasvan ja hiilarien suhteeseen.
En oikein ymmärtänyt, miksi äidinmaito pitäisi kieltää.
Jos äidinmaidon rasva auttaa tyydyttämään energiantarpeen, niin se lienee hyvä juttu myös hieman vanhemmille lapsille, eikö totta?
Niin äidinmaidossa kun on näköjään enemmän hiilihydraatteja kuin metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa ;)
VastaaPoistaÄidinmaidon ravintoaineiden jakauma ei ole enää vanhemmilla lapsilla optimaalinen. On mielestäni kyseenalaista pyrkiä rajoittamaan pienen lapsen ruokavaliota(karppaus) kun nimenomaan energiansaannin tarve kasvaa. Rasvan suurempi osuus sinänsä ei varmaankaan ole ongelma.
Pelkkä makroravintoaineiden tarkastelu ei myöskään tee oikeutta äidinmaidolle. Big Macin ravintosisältö (32% hiilareita, 45% rasvaa) on esimerkiksi lähempänä äidinmaitoa kuin suosituksia. Eli yhtä hyvin voi väittää, että lapseen tulee syödä vain hampurilaisia.
Cordainin aineisto on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että siitä aika pieni osa (jos kukaan) noudattaa keskiarvon kaltaista ruokavaliota. Vaihteluväli on todella suuri. Se kertoo ehkä enemmän ihmisen selviytymiskyvystä, kuin siitä millainen on optimaalinen ravitsemus.
Lasten tai aikuisten ruokavalion koostumuksen perustelua äidinmaidon ravintoainekoostumuksella on hyvin hataralla pohjalla. Kuten Jankin tuossa edellä mainitsee. Imeväisiän ohittaneen lapsen ravinnon ja ravintoaineiden tarve on suurempi ja monipuolisempi kuin mitä pelkkä äidinmaito tarjoaa. Lisäksi, kun otetaan huomioon mm. lapsen immuniteetin ja suoliston bakteerikoostumuksen kehittyminen ensimmäisten elinvuosien aikana, muilla ruoka-aineilla kuin äidinmaidolla on paljon suurempi rooli ns. optimaalisen terveydentilan muodostumisessa.
VastaaPoistaJan: Jätit karppauksen määrittelemättä, joten en oikein varma, minkälaisen ruokavalion koet rajoittavana.
VastaaPoistaItsestäni tuollainen yllä kuvailemani tuntuisi järkevältä, myös yksilölliset erot huomioiden: "Hyvä lähtökohta voisi olla noin kolmannes tai puolet vähemmän hiilihydraatteja ja vastaavasti enemmän rasvaa kuin nykyisissä ravitsemussuosituksissa." Tämä tuskin rajoittaa mitään kasvulle tai terveydelle välttämätöntä.
En missään nimessä sanonut, että pitäisi kiinnittää huomiota pelkästään makroaineiden jakaumaan. Big Mac -vertaus meni siis ohi aiheen.
Ihan samaa mieltä olen siitä, että ihminen pärjää vaihtelevalla ruokavaliolla. Nykyisten suositusten kaltaista vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota ei kuitenkaan ole koskaan osoitettu optimaaliseksi. Se lähinnä perustuu viljakulttuuriin ja olettamuksiin, että suurempi rasvan osuus lihottaisi ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja.
Anonyymi, en myöskään suosittele äidinmaitoa koko elämän pituiseksi ruokavalioksi. :)
Olen Jari pitkälti samaa mieltä. Mielestäni kuitenkin ns. huonojen hiilihydraattien eli makeisten, limsojen jne. kohtuullinen rajoittaminen riittää. Jos niitä ei ole kotona, ei niitä myöskään kovin paljon syödä.
VastaaPoistaLasten kohdalla pitää muistaa rajoituksiin liittyvä syömishäiriöiden ilmaantumisen mahdollisuus. Tästähän syömishäiriöiden ravitsemushoidon johtava asiantuntija Patrik Borg on paljon blogissaan kirjoittanut. http://patrikborg.blogspot.com/2011/04/sinulle-tai-ainakin-lapsille-ruokarauha.html
Luen tekstiä niin, että kirjoittajakin näkee lasten ravitsemuksen haasteiden olevan koulun ulkopuolella. Esitetyt tutkimukset eivät minustakaan anna yhteyttä kouluajan 5 pv/vko/40vko/v/12v ruokailun vaikutuksiin. Lisäksi yksikään tutkimus ei ottanut kantaa ruokailun sosiaaliseen puoleen. Ainakin yksi (10 y experience 2v tutkimuksesta) kertoi muutaman epileptisen lapsen kieltäytyneen dietistä sen huonon nautittavuuden takia. Ko. tutkimuksen äärimmäisen tiukan 9%HH ruokavaliosta tehty väite "Adverse effects were rarely observed" on kyllä tehty suhteessa epilepsian esiintymisen haittoihin eikä terveen lapsen elämiseen.
VastaaPoistaHiilihydraatit ovat ainoa makroravintoaine ruokavaliossamme (alkoholin lisäksi, mutta suljetaan se pois lasten ruokavaliosta ei-karppaaviltakin), jota on mahdollista syödä pelkiltään sokerina ilman mitään muuta vaikuttavaa ravintoainetta. Kasvavien makeisten ja virvoitusjuomien kulutuslukujen valossa olen myös samaa mieltä, että koulun ulkopuolelta saatavaa sokeria on syytä vähentää. Kouluissa näitä ei tarjoilla ja nykyään pyritään rajoittamaan käyttöäkin. Kommenttiin "Päiväkodeissa ja kouluissa lapset saavat joka tapauksessa paljon hiilihydraatteja lautasilleen" esitän etteivät ne hiilihydraatit, mitä koulussa lounaalla tarjotaan tule sokerin muodossa kuin hyvin pieneltä osin. Ja silloinkin sokeri on osa ateriakokonaisuutta lisäten kokonaisuuden nautittavuutta esim. jälkiruoan muodossa.
Vihjaukseen, että koulun ja kodin ruoan pitäisi olla erilaista suhtaudun varauksella. Se ei poista sitä faktaa, että todellisuudessa eroja on ja liian usein liian paljon kouluruoan hyväksi. Viimeisimpänä esimerkkinä tutkimustulos, jossa verrattiin ruokavaliota koulussa lasten kokonaisruokavalioon. Tuloksena oli, että kotoa hyvät ruokailumallit saaneet söivät myös hyvän ateriakokonaisuuden myös koulussa. (http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=8420848.
Reijon kommentti aamiaisesta saa minulta kannatusta. Lisäksi olen kieli poskessa sitä mieltä, että erityisesti tyhjällä mahalla kouluun lähtijöitä pitäisi sakottaa opiskeluun uhrattavien verovarojen haaskaamisesta keskittymiskykyyn vaikuttavien tekijöiden huomioimatta jättämisen perusteella. Hieman maltillisemman lausunnon olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmin: http://kouluruokatietopankki.blogspot.com/2011/08/olisiko-kouluaamupalasta-apua.html
Ja vähähiilihydraattisuudesta koulussa olen kirjoittanut: http://kouluruokatietopankki.blogspot.com/2011/10/vanhemmat-vaativat-lapsilleen.html sekä http://kouluruokatietopankki.blogspot.com/2011/08/kirjeen-vaihtoa-kouluruuasta.html
Hei,
VastaaPoistaMeillä on 9 kk poika. Äidinmaito pääasiallinen ruokalähde. Syö kolmesti muuta kiinteää ateriaa, lähinnä vihanneksia ja lihaa. (ei perunaa ja viljaa) Kasvaa hyvin.
Nyt syö lähinnä parsakaalia, kukkakaalia, naudanlihaa, porkkanaa, kalaa,marjoja, vielä kaipaisin enemmänki vaihtoehtoja ruokiin :)